tutkimus

ProKoulun nelivuotisessa interventiotutkimuksessa selvitettiin suomalaisen School Wide Positive Behavior Interventions and Support (SWPBIS) mallin toimivuutta ja vaikuttavuutta koulun työrauhaan, käyttäytymisongelmien esiintymisen sekä oppilaiden ja opettajien hyvinvointiin. Tavoitteena oli käyttäytymiseen kohdennetun tuen vahvistaminen tuen kaikilla tasoilla.

Käyttäytymisen oppimiseen perustuvan yleisen tuen lisäksi kouluissa tarvitaan myös keinoja tukea lapsia, jotka tarvitsevat enemmän tukea toivottavan käyttäytymisen oppimiseksi ja ylläpitämiseksi. Osatutkimusten avulla selvitettiin luokanopettajan tukemisen mallia työrauhan ylläpitämisessä sekä tehostetun tuen tukeen kehitetyn ”Check in Check out” toimintamallin vaikuttavuutta. Myös erityiseen tukeen sopivia menetelmiä pilotoitiin ja testattiin.

Prokoulu kokeilu 2013-2016

Mitä asioita tutkittiin:

Opettajat ja oppilaat vastaajina:

– Käyttäytymisen ongelmien esiintyminen koulussa

– Luokkien työrauha

Oppilaat vastaajina:

– Vuorovaikutussuhteet koulussa, kouluun kiinnittyminen, oikeudenmukaisuuden kokemus

– ProKoulu-periaatteiden toteutuminen koulussa

Opettajat vastaajina:

– Koulun ilmapiiri

– Opettajien minäpystyvyys ja kollektiivinen pystyvyys, minäpystyvyyden lähteet

– Työtyytyväisyys, työuupumus

– Prokoulu-toiminnan fideliteetti

 

Keskeiset tulokset vaikuttavuudesta:

– ProKoulu vähentää käyttäytymisen häiriöitä

– Koulujen väliset erot muutoksen määrässä ja nopeudessa suuria

– Opettajien kollektiivinen pystyvyys (käyttäytymisen ohjaaminen) lisääntyy

– Oppilaiden väliset suhteet paranevat

– Kiusaaminen vähenee

Tutkimusasetelma

– Viivästetyn (wait-list) kontrolliryhmän asetelma

– Mukana 70 koulua jotka oli satunnaistettu koe ja kontrolliryhmään (10 koulua lopetti tai yhdistyi)

– Mittaukset 2 x vuosi (loka-marraskuu – maalis-huhtikuu)

– Kyselyt kaikille opettajille ja kaikille 2-6 luokkien lapsille

– Yhteensä seitsemän mittausta

Tutkimustietoa SWPBIS mallista ja sen vaikuttavuudesta

SWPBIS toimintamalleja on tutkittu erityisesti Yhdysvalloissa ja Euroopassa erityisesti Norjassa (PALS). Satunnaistetulla tai muilla perinteisellä kokeellisella tutkimusasetelmalla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu mm. että SWPBIS

  • parantaa koulun ilmapiiriä (Bradshaw et al., 2010),
  • vähentää oppilaisen ongelmallista käyttäytymistä ja parantaa luokan oppimisilmapiiriä (Sörlie & Ogden, 2015), ja
  • vaikuttaa positiivisesti erityisesti riskioppilaisiin vähentäen kasvatuskeskustelujen ja erityisopetuksen tarvetta (Bradshaw, Waasdorp & Philip J. Leaf 2015).


Inteventio

  • Kouluilla ProKoulu-tiimit, jotka vetävät koulun prosessia.
  • Hankkeen kouluttama ohjaaja tapaa koulun tiimiä 4 x vuodessa (+ mahdolliset muut yhteydenotot) ja tarjoaa asiantuntijatukea ProKoulun kehittämiseen.
  • Koulun saamassa ProKoulu-manuaalissa kuvataan kehittämisen vaiheet ja toimintaa edistävät tehtävät.

Oppilaiden tuen tehostaminen peruskoulussa

– Käyttäytymisen tukea voidaan tehostaa yksilöllisesti niille oppilaille joille hyvä yleinen tuki ei riitä

– Tuki voidaan järjestää osaksi tavallisten peruskoulujen toimintaa

– Tuen tehostuessa tarvitaan enemmän moniammatillista yhteistyötä

Check in Check out (CICO)

Check in Check out (CICO) –tuki toimii suomalaisissa kouluissa:

Paananen, M., Karhu, A. & Savolainen, H. (2023):

  • CICO tukea sovelletaan kouluissa menestyksekkäästi monille luokka-asteille, mutta kouluilla on toisinaan korkea kynnys aloittaa strukturoitu käyttäytymisen tuki.

Karhu, A., Närhi, V. & Savolainen, H. (2019):

  • CICO –tuki vähentää käyttäytymisen ongelmia ja on hyväksyttävä menetelmä, tuen pistekortti toimii riittävän hyvin vaikuttavuuden mittarina

Karhu, A., Savolainen, H. & Närhi, V. (2018):

  • Yhteistyö ja psykologisen tiedon soveltaminen tukevat ADHD-oireisen oppilaan toimintakykyä koulussa

Karhu, A., Närhi, V. & Savolainen, H. (2018):

  • CICO toimii inkluusivisena käyttäytymisen tuen mallina
  • CICO –tukea voidaan tehostaa osana ProKoulu –toimintaa:

Karhu, A., Paananen, M., Närhi, V., Savolainen, H. (2020):

  • CICO Plus tuella voidaan tehostaa toivottavan käyttäytymisen oppimista, edellyttää moniammtillista yhteistyötä